Miss Suomi 1973
Missi edestä ja takaa. Perintöprinsessat Heidi Wathén & Seija Mäkinen Voittajan hymyä.
Miss suomi 1973 pictures
Pohtamo ja Väisäsenen ovat olleet ehdolla kansanedustajiksi. Miss Suomi 2009 MTV3-kanavalla 1. 3. klo 19. 30.
Myös Miss Scandinavia -kilpailussa suomalaiset kaunottaret ovat menestyneet tuoden maahamme yhteensä 13 Miss Scandinavia voittoa. Miss Maailma -kilpailun voitto on sen sijaan tullut Suomeen ainoastaan kerran, kun Marita Lindhal voitti tittelin Lontoossa vuonna 1957 pidetyissä kilpailuissa. Alkuvuosien tähtimisseistä tämän päivän julkkisvaimoihin Moni alkuvuosien missi kunnostautui missivuotensa jälkeen laulajana tai näyttelijänä. Alkuaikojen missit eivät suuria skandaaleja saaneet aikaan. Suurennuslasin alle sen sijaan joutui missikandidaattien ulkonäkö ja kauneusvaatimukset. Suomen missihistoriassa on kahdesti päädytty kruunaamaan sama missi uudestaan, kun kilpailijat eivät tuomariston mielestä täyttäneet kaikkia asetettuja vaatimuksia. Kahdesti kruunattuja missejä ovat historiassamme olleet Terttu Nyman, joka valittiin Miss Suomeksi vuonna 1948 ja toistamiseen vuonna 1949, sekä Tarja Nurmi, joka oli Miss Suomi vuosimallia 1959 ja 1960. Molempien kilpailujen voittajat, jotka jäivät ilman Miss Suomi -titteliä, saivat kantaa Miss Messuhalli -nimikettä.
Armista tuli heti suomalaisten lemmikki. Hänen valintansa Miss Universumiksi hullaannutti kansanjoukot ja vahvisti sodasta toipuvan Suomen itsetuntoa. Maailmanmenestyksestä huolimatta Kuuselaa ei Miss Suomi listalla näy, sillä hän oli Suomen neito vuosimallia 1952. Myös Kuuselalle tarjottiin filmaussopimusta Hollywoodista, mutta hän kieltäytyi. Suomineito on kruunattu myös toistamiseen universumin kauneimmaksi, kun Anne Pohtamo kruunattiin El Salvadorissa Miss Universumiksi 1975. Myös Pohtamon Miss Universum -tittelin saanti osui Suomelle tärkeään aikaan. Tuolloin elettiin energiakriisin ja säästämisen aikaa ja missivoitto oli otollinen keino karkottaa ihmisten pessimismiä. Maailman huomiota Suomea kohtaan lisäsi samana vuonna Helsingissä järjestettävä ETYK:n huippukokous. Miss Eurooppa kisoissa Suomen menestystä voidaan pitää erinomaisena, sillä maamme on voittanut Euroopan kauneimman -tittelin kuusi kertaa, mikä tekee Suomesta kaikkien aikojen toiseksi menestyneimmän maan kyseisissä kisoissa yhdessä Ranskan kanssa.
Myös nykyään kruunun tavoitteleminen on evätty missiehdokkaalta. Syynä ei ole ollut kilpailijoiden huono laatu, vaan missiehdokkaiden sääntörikkomukset. Tunnetuin tapaus lienee Carmen Mäkisen diskaaminen toisen perintöprinsessan istuimelta vuonna 1995, kun hän esiintyi rohkeissa kuvissa missivuotensa aikana. Tuoreempi vastaava tapaus on vuodelta 2005 missikandidaatti Saija Ketolan kohdalla. Misseys on usealle kaunottarelle silta julkisuuteen. Nykymissit ovat omien avujensa lisäksi pysyneet julkisuudessa missivuoden jälkeen poikaystäviensä tai miestensä saavutusten ansiosta. Monet ovat löytäneet rinnalleen urheilijamiehen. Näin on käynyt esimerkiksi Jenni Dahlman-Räikköselle, Suvi Tiilikaiselle (os. Miinala), Piritta Hagmannille (os. Hannula) ja Vanessa Kurrille (os. Forsmann). Urheilijoiden vaimoina olon lisäksi missit ovat kunnostautuneet politiikassa. Misseistä politiikan ovat löytäneet ainakin Tanja Karpela (os. Vienonen), Anne Pohtamo ja Riitta Väisänen. Karpela on toiminut kansanedustajana jo vuodesta 1999, ja vuosina 2003-2007 hän toimi kulttuuriministerinä.
Raija Starkin (monissa lähteissä mainittu myös Starck nimellä) ilmoitti Miss Suomi-kisoihin silloinen "missimamma" Mirjam Tiesmaa. Hän tapasi Raijan tavaratalossa aivan viime tipassa, ennenkuin missikisoihin ilmoittautumisaika meni umpeen. Raija lähti missikisoihin vastahakoisesti mukaan, mutta Tiesmaa sai tytön itsetunnon nousemaan ja uskomaan omiin mahdollisuuksiin. Perintöprinsessoiksi tulivat Seija Mäkinen, Marita Smeds, Heidi Wathén ja Marja-Leena Räikkönen. Raija työskenteli ennen missiksi tuloaan Nokian pääkonttorissa ulkomaisten laskujen käsittelijänä. Hän opiskeli myös kauppakorkeakoulussa ensimmäistä vuottaan. Missivuoden jälkeen hän palasi Nokialle töihin ja jatkoi opintojaan. 1978 hän valmistui ekonomiksi. Avioliiton Raija solmi 1974 Risto Marttilan kanssa. Avioliitto purkautui myöhemmin, mutta liitosta syntyi kaksi poikaa; Ville 1977 ja Olli 1981. Raija edusti Suomea Miss Universum, Eurooppa -ja Skandinavia kilpailuissa. Skandinavia kisoista heltisi kolmas tila. Vaikka suurempaa menestystä ei kansainvälisissä kisoissa tullut, edusti Raija Suomea kunnialla ja asioihin paneutuen.
- Miss suomi 1978 relative
- Google maps seinäjoki free
- Ilta-sanomat etusivu
- Ratkojat - Haku sanakirjasta: miss suomi 1973
- Anemia (alhainen hemoglobiini)
- Miss suomi 1973 online
- Vs: Eläkkeelle 62 v - Plaza.fi
- Plantur 39 - Hiustenlähdön ja blondien tukena - Paletilla
- Prisma tuplabonus päivät 2019
- Pohjois haagan kirjasto
- Kipu lonkassa ja alaselässä club
Listaus Ryhmittely Haku: miss suomi 1973 Haku Tulokset Selitys miss suomi 1973 stark « 1 » 15 25 50 Tuloksia sivulla 50
- Yritän hankkia niin paljon tietoja Suomesta kuin mahdollista, että osaan sitten vastata maatani koskeviin kysymyksiin ulkomailla, Raija totesi Anna-lehdelle. - Se on kai vähintä mitä minulta ulkonäön lisäksi voidaan vaatia. Missivuoden jälkeen Raija ei viihtynyt enää julkisuudessa. Haastattelujen antaminen jäi alle viiteen. Raija Starck, tuore Miss Suomi vuosimallia 1973. Miss Suomi 1973 finalistit: 1. Marita Smeds, 20, 173/56 2. Sirkka Pylvänäinen, 22, 169/55 3. Maarit Ryhänen, 17, 171/55 4. Maarit Hirvonen, 19, 169/54 5. Marja-Leena Räikkönen, 18/176/56 6. Arja Nurmela, 17, 170/53 7. Satu-Marjatta Salmela, 22, 169/52 8. Raija Stark, 23, 173/56 9. Tea Björk, 17, 171/56 Mäenpää, 22, 172, 54 11. Heidi Wathén, 19, 174/56 12. Seija Mäkinen, 19, 172/54 Seija Mäkinen (2. ), Raija Stark (1. ) & Smeds (3. ) Räikkönen (5. ), Smeds (3. ), Stark (1. ), Mäkinen (2. ), Wathén (4. ) Smeds, Stark, Mäkinen Edellisvuoden Miss Suomi Maj-Len Eriksson suoritti kruunauksen. Oikealla rintöprinsessa Seija Mäkinen.