Iso-Melkutin

Thursday, 2 September 2021

Kaikki muu järveen kuulumaton on sukeltajien sinne tarkoituksella viemää. – Tämä on tosi hyvä järvi. Yleensä näkyvyys on hyvä. Täällä on vähän kaikille kaikkea riippuen sukeltajan tasosta, Vili Mononen kehuu. Tiina Kokko / Yle Myös Kristian Nurmi jaksaa kehua Iso-Melkutinta. Hän nostaa omalla listallaan järven Suomessa kolmen parhaan joukkoon. Jouni Tuomola kertoo, että Iso-Melkuttimesta on Riihimäen Urheilusukeltajien korviin kantautunut paljon positiivista palautetta. Moni on ollut tyytyväinen siihen, että Etelä-Suomessa on moinen järvi. Rannasta löytyvät myös laavu, vessa ja nuotiopaikka. Ne ovat suomalaisissa sukelluskohteissa harvinaista herkkua.

Iso-Melkutin – Forssan Lehti

Sitä seuraavan harjun kärki on yli 300 metrinen Nappilahdennokka, joka sulkee lähes erilleen Nappilahden Iso-Melkuttimen eteläosaan. Harjun jatke on Tokholmin- tai Tokholmannokka [4] [5], joka 400 metriä pitkänä jakaa järvestä erilleen suojaisan Purinlahden. Järven ainoa saari on samaa harjua ja kuten on myös vastakkaiselta rannalta vastaan tuleva niemennokka. Järven rantaviivan pituus on 7, 2 kilometriä ja sen rannat ovat heikka- ja sorapohjaista kangasmetsää. Järven vedenpinnan korkeus on 119, 4 metriä mpy. [1] [2] [6] Vesistösuhteet Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen. Se jaetaan vielä Kaartjärven valuma-alueeseen, johon järvi kuuluu. Järveen laskee länsipuoleta Tammelan Kaitajärvi, joka laskee kaivettua ojaa myöten Vähä-Melkuttimeen, joka laskee Iso-Melkuttimeen. Pohjoisesta siihen on johdettu suurimman Valkealammin laskuoja pohjoisimpaan lahteen. Iso-Melkutin laskee lyhyellä ojalla Ämmäojaan, joka juoksee järven ohi tuodessaan ojitetulta Purinsuolta kuivatusvedet.

Se jatkaa Yli-Myllyn ja Ali-Myllyn kautta Taipaleenjärven ja Alimmaisen kautta suureen Kaartjärveen. Vedet jatkavat aluksi Kaartjokea, sitten Hyvikkälänjokea ja lopuksi Hiidenjokea myöten alaspäin Vanajaveteen. [1] [2] Luontoarvoja Järven ympärillä kulkee merkitty patikkareitti. Sen varrelle on rakennettu kaksi laavua. Järven länsipäässä pohjoisrannasta työntyvän niemennokan päässä on toinen ja järven itäpäässä on toinen. [3] Järvi soveltuu sukeltamiseen kirkasvetisyytensä vuoksi. Nähtävyytenä on vedenalainen harju, joka sopii veden yläpuolella kulkevaan harjujaksoon. [7] Historiaa Iso-Melkutin on syntynyt viimeisen jääkauden sulamisvaiheen aikana kolmannen salpausselän syntyaikoina, kun luoteesta virranneen mannerjäätikön sulamisvedet purkautuivat kaakkoon päin muodostaen suuren sandurin, jota kutsutaan Pernunnummen sandurdeltaksi. Iso-Melkutin sijaitsee sandurin eteläreunan tuntumassa ja se on saattanut syntyä jäätikkörailoon pudonneiden jättimäisten jäälohkareiden hautauduttua hiekkaan ja soraan.

Iso Melkutin

Kun nämä myöhemmin sulivat paikalleen, syntyivät syvät kuopat, joihin järvien vesi sitten jäi. [8] Yli 600 metriä lännessä sijaitsevan Tammelen Kaitajärven luotaustiedoista on muodostettu syvyyskartta, joka on julkaistu kartastoissa. Siinä näkyy rantojen vedenalaiset jyrkkärinteiset rannat ja kaakkoispään syvänne, jotka ovat hyviä supan tunnusmerkkejä. [2] Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Iso Melkuten järvi". Järvi oli silloin erämaajärvi vailla asutusta lähimallakaan. Alajuoksun järvissä oli pari myllyä, mitkä ovat järven pohjoispuolella kulkeneen tien lisäksi alueen ainoat karttamerkinnät. [9] Vuoden 1958 peruskartassa johtaa Räyskälästä järvelle muutama polku ja Yli-Myllystä erottavalle kannakselle sieltä tuleva tie. Vuoden 1979 kartassa kulkee metsissä useitakin teitä ja järven ympärille on merkitty polkuja. Suuresta Valkealammista on kaivettu Melkuttimeen oja. [4] [5] [10] Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus.

Sukeltajaa etsitään Iso-Melkutin-järvestä Lopella - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Iso-Melkutin Lähistön jäänpaksuus Kuivaj�rvi, Saari, Tammela 13 km cm Pitk�j�rvi, Espoo 65 km cm L�ngelm�vesi, Kaivanto 77 km Pyh�j�rvi, S�kyl� 100 km P�ij�nne, Tehin selk� 116 km Ennekuin suuntaat jäälle Varmista aina paikallisilta ihmisiltä jäätilanne Tarkista jään paksuus vähintään 30 m välein. Lämpötila, lumipeite, virtaukset, lähteet vaikuttavat kaikki jään paksuuteen. Jää on harvoin saman vahvuista jokapuolella vesistöä. Varaa aina mukaan jäänaskalit. Pinta-ala 61, 9 ha Keskisyvyys m Maksimi syvyys Veden väri Sijainti Loppi Hanki tunnukset täydellisille sivuille Valtion kalastonhoitomaksu 2020 Heittokalastus, perhokalastus ja uistelu yhdellä vavalla käyttäen yhtä vapaa, kelaa ja viehettä. Hinta Kesto Hinta Kesto 45€ Kalenterivuosi 15 € 7 vrk 6 € 1 vrk Voimassa: Koko Suomen alueella poislukien kieltoalueet ja Ahvenanmaa. Lupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä. Vetouistelussa saa lisäksi käyttää yhtä painoviehettä tai syvääjää. Alle 18 ja yli 65-vuotiaat eivät tarvitse tätä lupaa.

  • Laki saatavien perinnästä
  • Minna rytisalo lempi blogi
  • Iso-Melkutin kalastus järvi, joki, vesistö
st michael oulu