Törkeä Rattijuopumus Tuomio
Myös ajo-oikeus menetetään yleensä määräajaksi tuomion yhteydessä. Tiettyjen edellytysten täyttyessä rattijuopumus voidaan katsoa törkeäksi, jolloin veren alkoholipitoisuuden on oltava hieman korkeampi kuin rattijuopumuksessa ja teon on aiheutettava vaaraa myös sivullisille. Törkeässäkin rattijuopumuksessa on usein rangaistuksena vain ehdollinen vankeusrangaistus, ja lisänä usein tosin myös oheissakko. Enimmäisrangaistus törkeässä rattijuopumuksessa on kaksi vuotta vankeutta, joka on mahdollista määrätä vielä ehdollisena. Ehdollisesta vankeudesta ja siihen liittyvästä sakosta on muodostunut melko vakiintunut käytäntö, jota on sovellettu säännöllisesti törkeään rattijuopumukseen. Milloin ehdollista vankeutta törkeässä rattijuopumuksessa? Törkeässä rattijuopumuksessa arvioidaan teon samoja piirteitä kuin rattijuopumuksessakin. Törkeän rattijuopumuksen rangaistus voidaan määrätä ehdollisena, mutta siitä on annettu myös ehdottomia tuomioita aina tilanteen niin vaatiessa. Veren alkoholipitoisuuden kasvaessa huomattavan korkealle, ei lähtökohtaisesti ehdollinen vankeus enää riitä.
Ajokielto - Oikeus.fi / Tuomioistuimet / Käräjäoikeudet
Törkeää rattijuopumusta koskevassa oikeuskäytännössä on hyväksytty, että uusimisrikoksesta tuomittava vankeusrangaistus voi olla myös ehdoton ehdollisen sijasta. Ja erityisesti huomattava veren alkoholimäärä puoltaa myös ensikertalaisen tuomitsemista ehdottomaan vankeuteen ehdollisen vankeuden sijasta. Törkeistä rattijuopumuksista tuomitaan keskimääräisesti pidempi ehdollinen vankeus tiettyihin muihin rikoksiin verrattuna. Esimerkiksi omaisuusrikosvertailua on käytetty tässä yhteydessä.
Ehdollinen vankeus on yleisin rangaistus törkeästä rattijuopumuksesta, mutta tiettyjä poikkeuksia löytyy. Törkeästä rattijuopumuksesta voidaan lain mukaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Jos henkilö vaarantaa rattijuopumuksellaan myös sivullisten hengen, on todennäköisempää että häntä syytetään törkeästä rattijuopumuksen tekomuodosta, kuin silloin jos hän ajaa autoa esimerkiksi suljetulla alueella eikä aiheuta välitöntä vaaraa muille kuin itselleen. Törkeä rattijuopumus on yksi yleisimmistä käräjäoikeuksissa käsiteltävistä rikosnimikkeistä. Tällaisia tapauksia käsitellään käräjäoikeuksissa vuosittain yli 10 000. Teon törkeys arvioidaan kokonaisarvostelun perusteella, ja siihen vaikuttavat muun muassa rikoksen olosuhteet ja tekijän toiminta. Törkeälle rattijuopumukselle on asetettu veren alkoholipitoisuuden raja, jonka on oltava vähintään 1, 2 promillea. Törkeysarvostelussa vaikutusta on myös edellä mainitulla vaaran aiheuttamisen arvioinnilla. Ankarin mahdollinen rangaistus törkeästä rattijuopumuksesta on kaksi vuotta vankeutta, joka voidaan määrätä ehdollisena.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaiset ajokiellot ovat lyhyitä, esimerkiksi Ruotsissa rattijuopumuksesta seuraa ajokieltoa useimmiten vuosi ja törkeästä kaksi. Pääseekö rattijuoppo Suomessa liian vähällä? Keinovalikoimaamme rattijuopumusten torjuntaan voisi käyttää tehokkaammin. Moni päihdeongelmainen ajaa päihtyneenä toistuvasti. Lyhyet ajokiellot eivät toimi irrallaan muista rattijuopumusta torjuvista toimista ja uusijat tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea päihteettömään arkeen ja liikkumiseen. Yksi keino tähän on alkolukko, joka ehkäisee päihtyneenä ajamista, mutta antaa myös apua elämänhallintaan. Alkolukkoa käyttävän on muun muassa käytävä lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen luona keskustelemassa päihteiden vaikutuksista ja hoitomahdollisuuksista. Jos ajokiellon aikana ei ole käytössä alkolukkoa, ei rattijuopumuksesta kiinni jäänyt välttämättä keskustele alkoholista lainkaan. Keinovalikoimaamme rattijuopumusten torjuntaan voisi käyttää tehokkaammin. Rattijuopumukseen syyllistynyt voi pyytää ehdottoman ajokiellon sijaan valvottua ajo-oikeutta, jossa hän saa ajaa alkolukolla varustettua ajoneuvoa.
Onnettomuuden vaara kasvaa kuitenkin jo vähäisellä alkoholimäärällä, sillä alkoholi heikentää havaintokykyä ja vaikuttaa motoriikkaan ja reaktioaikaan. Olisiko aika kypsä pyöräilijöiden promillerajalle? Aikanaan moottoriajoneuvoliikenteellekään ei ollut promillerajoja. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen oli kielletty, mutta ilman virallista raja-arvoa tulkinnat humalatilasta vaihtelivat ja moni ajoi kovassa humalassa ilman rangaistuksia. Vihdoin vuonna 1977 säädettiin promillelaki, joka on ollut tärkeä virstanpylväs rattijuopumusten torjunnassa. Koska päihtymys lisää kiistatta riskejä liikkumismuotoon katsomatta, olisi hyvä, että myös polkupyöräilijöille ja sähköpotkulautailijoille saataisiin promillerajat.
Poliisi - Rattijuopumuksen seuraukset
Valvottuun ajo-oikeuteen määrätty vastaa itse kaikista siihen liittyvistä kustannuksista, joiden määrä on noin 2. 000 euroa (voi olla suurempikin).
Törkeässä humalassa pyöräilyyn ei tyypillisesti puututa: poliisi kirjaa vuosittain vain muutamia kymmeniä tankojuoppoustapauksia. Erilaisten sähköisten tai sähköavusteisten laitteiden kohdalla humalatilaan suhtaudutaan sen mukaan, miten laite on luokiteltu: jalankulkua avustavaksi, pyörään verrattavaksi vai kenties mopon kaltaiseksi. Euroopassa keskustellaan, miten eri ajoneuvojen promillerajoihin pitäisi suhtautua. Ainakin Puolassa, Hollannissa ja Itävallassa promillerajat on asetettu myös pyöräileville. Saksassa promillerajaa ovat esittäneet muun muassa turvallisuustoimijat ja Saksan pyöräliitto. Sähköisten kulkuneuvojen osalta käytännöt ovat kirjavia eri maissa ja niille on asetettu erilaisia rajoituksia tai lainsäädäntö voi puuttua tyystin. Noora Airaksinen tarkasteli viime vuonna julkaistussa väitöskirjassaan muun muassa pyöräilyonnettomuuksia potilasaineistojen kautta. Kaikista tutkituista pyöräilytapaturmista kolmanneksessa oli mukana alkoholi. Näissä lähes yhdeksässä kymmenestä ajajan humalatila oli yli 1, 2 promillea.
Kesäkuun 1. päivänä 2019 voimaan tulleen lainmuutoksen (96/2018) mukaan ajokiellon määrääminen kuuluu poliisille. Toimivalta määrätä ajokielto kuului aiemmin käräjäoikeudelle (1081/2012) ja muutoksenhaun yhteydessä ylemmille tuomioistuimille, vaikka sitä ei ollut säännöksessä erikseen todettu. Laissa 96/2018 ei ole siirtymäsäännöstä sen varalta, että ajokieltoa koskeva asia on lain tullessa voimaan vireillä käräjäoikeudessa tai muutoksenhakutuomioistuimissa. Tätä kysymystä ei ole käsitelty myöskään lain esitöissä lukuunottamatta mainintaa, että "rikosprosessuaalisissa säännöksissä lähtökohtana on, että niitä sovelletaan siitä ajankohdasta, kun laki on tullut voimaan" (HE 103/2017 vp s. 70). Lain esitöistäkään ei siis löydy selvää kannanottoa, minkä tahon toimivallassa on määrätä ajokielto asioissa, jotka on pantu vireille käräjäoikeudessa ennen lain 96/2018 voimaantuloa, mutta jotka ratkaistaan vasta lain voimaantulon jälkeen. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuakaan tästä kysymyksestä ei ole.
Vähimmäisrangaistus on 60 päiväsakkoa, minkä tosiasiallinen suuruus riippuu siten rikoksentekijän tuloista. Enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, joka voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Yleensä ensikertalainen selviää ehdollisella vankeusrangaistuksella, jollei ole poikkeuksellisia syitä tuomita ehdotonta vankeutta. Lisäksi rattijuopumukseen syyllistynyt voidaan tuomita menettämään rikoksentekoväline, eli autonsa, valtiolle. Rattijuopumukseen syyllistynyt voi lisäksi menettää ajo-oikeutensa määräaikaisesti.
- Törkeä rattijuopumus tuomio 2017
- Alkoholi ja burana
- Mitä lukion jälkeen
- Lepsuillaanko liikenteen alkoholilinjauksissa? | Liikennevilkku
- Törkeä rattijuopumus tuomio
- Hämähäkki tanssii
- Uutisten asiasanat | Uutiset | EDILEX
- Pentagonin mukaan transsukupuoliset voivat värväytyä armeijaan tammikuusta lähtien
- "Valtaosa ei tiedä, mikä lämmitin omassa autossa on" – säteilylämmitin vaatii lohkolämmitintä pidemmän käyttöajan | Yle Uutiset | yle.fi