Varsinais Suomen Vaalipiiri
Tutustu tällä sivulla Varsinais-Suomen vaalipiirin prolaisiin eduskuntavaaliehdokkaisiin. Nieminen Tomi Kuinka parantaisit kansanedustajana suomalaista työelämää? : Työelämän uudistaminen tulee nostaa yhdeksi tulevan hallituskauden kärkihankkeeksi. Tähän liittyy monia erilaisia tavoitteita mm. yhteistoimintalakiin, työsopimuslakiin ja työaikalakiin liittyen. Nämä kaikki tulee valmistella yhdessä kolmikantaisesti. Minkä asian haluaisit muuttaa? : Hyvinvointivaltiota on viimeisinä vuosina murennettu pala palalta. Nyt tarvitsemme uuden suunnan. Ansaitsemme inhimillisemmän ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan, jossa voimistunut eriarvoisuuskehitys katkaistaan. Koivusalo Mari-Elina Suomi on ollut sopimusyhteiskunta - ennen kuluvaa hallituskautta jolloin olemme valitettavasti muuttuneet saneluyhteiskunnaksi. Jatkossa sopimisen kulttuuri pitää palauttaa, sillä viime kädessä tämä on niin valtion, palkansaajan kuin yritystenkin etu.... Suomessa pitää tehdä koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen kunnianpalautus.
Suomen kieli
1995–2007 Ville Itälä (Kok. ) 1995–2004 Anna-Liisa Jokinen (SKDL, Vas. ) 1970–1991 Mauno Jussila (ML, Kesk. ) 1951–1970 Timo Järvilahti (Kesk. ) 1991–1994, 1996–1999 Marjut Kaarilahti (Kok. ) 1991–1999 Katri Kaarlonen (Kesk. ) 1966–1972 Ilkka Kantola (SDP) 2007–2019 Marjukka Karttunen (Kok. ) 1999–2007 Einari Karvetti (ML) 1933–1945 Irma Karvikko ( Ed., KP, LKP) 1948–1970 Timo Kaunisto (Kesk. ) 2007–2011 Arvi Kontu (Ed. ) 1919–1922 Marjaana Koskinen (SDP) 1995–2011 Urho Kulovaara (SDP, TPSL) 1930–1962 Mauno Kurppa (SMP, SKYP) 1970–1975 Eeva Kuuskoski (Kok., Kesk. ) 1979–1995 Harras Kyttä (KP) 1951–1964 Urho Kähönen (ML, Kesk. ) 1951–1966 Ensio Laine (SKDL, Deva, Vas. ) 1968–1995 Jarmo Laivoranta (Kesk) 1991–1995 Arto Lampinen (Kok. ) 1974–1983 Annika Lapintie (Vas) 1995–2019 Jouko Laxell (Kok. ) 2004–2011 Maria Lohela (PS, Sin., Liike Nyt) 2011–2019 Olavi Lähteenmäki (Kok. ) 1958–1975 Arto Merisaari (SKDL) 1975–1978 Jukka Mikkola (SDP) 1983–1987, 1995–2003 Sauli Niinistö (Kok. ) 1987–1999 Ville Niinistö (Vihr. )
Saara-Sofia Sirén (Kok. ) Katja Taimela (SDP) Ville Tavio (PS) Anne-Mari Virolainen (Kok. ) Sofia Virta (Vihr. ) Johannes Yrttiaho (Vas. ) Lähde: [4] Aikaisempia kansanedustajia [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. Aimo Aaltonen ( SKDL) 1948–1962 Paavo Aitio (SKDL) 1951–1977 Olavi Ala-Nissilä (Kesk. ) 1991–2006, 2015–2019 Janina Andersson (Vihr. ) 1995–2011 Heli Astala (SKDL, Vas. ) 1979–1995 Reino Breilin (SDP) 1966–1983 Paula Eenilä (SDP) 1975–1987 Jan-Erik Enestam (RKP) 1991–2007 Sauli Hautala (SKL) 1975–1983, 1987–1991 Vappu Heinonen (SDP, TPSL) 1951–1962, 1966–1970 Voitto Hellsten (SDP) 1962–1970 Lauri Heikkilä (PS) 2011–2015 Pertti Hemmilä (Kok. ) 1999–2015 Tapio Holvitie (Kok. ) 1979–1991 Joel Hongisto (SKDL) 1978–1979 Aarne Honka (Kok. ) 1933–1945, 1948–1951 Liisa Hyssälä (Kesk. ) 1995–2010 Mikko Immonen (Vas. )
Varsinais-Suomen Kokoomus
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Yle Turun vaaliasiantuntijana toimi vaali-illan ajan Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta. Perussuomalaisten Tavion osakkeet nousussa Perussuomalaisten riveissä Varsinais-Suomen suurin menestyjä oli kansanedustajapaikkansa uusinut Ville Tavio. Tavion mukaan puolueen kannatus Varsinais-Suomessa oli riittävä, ja oma tulos vielä parempi. Ville Tavio perussuomalaisten valvojaisissa. Petra Ristola / Yle – Tunnen ihan suunnatonta iloa. Ollaan palkintopallilla, kuten toivottiin, Tavio iloitsi ääntenlaskun alkuvaiheessa. Ville Tavion henkilökohtainen potti nousi illan mittaan hulppeasti, 14 000 äänen tuntumaan. Jokisipilän mukaan Tavio on valtakunnallisestikin näkyvimpiä perussuomalaisia poliitikoita ja kovassa nousussa puolueen sisäisessä pörssissä. – Monesta koulutuksesta voi olla kansanedustajan työssä hyötyä, mutta lakimiehen koulutuksesta erityisesti. Kyllä pykälät kannattaa tuntea, Jokisipilä toteaa.
Puolueiden kannatus [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Suurin puolue Varsinais-Suomessa on viime vuosikymmeninä ollut Kokoomus, jonka kannatus on melko tasaisesti jakautunut sekä maaseudulle että kaupunkiin. Se on suurin puolue myös Turun kaupunginvaltuustossa. Tosin esimerkiksi vuoden 1962 eduskuntavaaleissa se oli jäädä viidenneksi, kun edellä olivat SKDL, Keskusta ja SDP, ja Kansanpuoluekin jäi vain 312 äänen päähän. [3] SDP:tä kannatetaan perinteisesti teollisuuspaikkakunnilla, joita ovat Uusikaupunki, Raisio, Salo ja Länsi-Turunmaan Parainen. Keskustaa kannatetaan laajalti maaseudulla, mutta esimerkiksi Vihreät eivät ole kovin suuri puolue. Huomattavaa on RKP:n kannatus Turunmaan saaristossa ja Turussa. Nykyiset kansanedustajat [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Li Andersson (Vas. ) Sandra Bergqvist (RKP) Kike Elomaa (PS) Eeva-Johanna Eloranta (SDP) Vilhelm Junnila (PS) Ilkka Kanerva (Kok. ) Esko Kiviranta (Kesk. ) Aki Lindén (SDP) Mikko Lundén (PS) Petteri Orpo (Kok. ) Annika Saarikko (Kesk. )
Suomen sanakirja
Varsinais-Suomen vaalipiiri Alue Varsinais-Suomen maakunta Lautakunnan kokouspaikka Turku [1] Aiemmat nimet Turun läänin eteläinen vaalipiiri Käytössä vaaleista 1907 alkaen Kansanedustajia 17 (8, 5%) PS 4 Kok. 4 SDP 3 Vas. 2 Kesk. 2 Vihr. 1 RKP 1 Suurin puolue Perussuomalaiset Varsinais-Suomen vaalipiiri (vaaleihin 1995 Turun läänin eteläinen vaalipiiri) on yksi Suomen eduskuntavaalien kolmestatoista vaalipiiristä. Vuoteen 1948 asti vaalipiiriin kuului myös Ahvenanmaa. Vuonna 1991 Somero siirtyi Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä Turun läänin eteläiseen vaalipiiriin. Vuonna 2003 Kodisjoki siirtyi maakuntajaon mukaisesti Satakunnan vaalipiiriin. Vaalipiiristä valitaan eduskuntaan 17 kansanedustajaa. Vaalipiiri käsittää nykyisin Varsinais-Suomen maakunnan alueen ja siihen sisältyvät Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa.
14 115 [8] 1975 Arto Merisaari 11 910 [9] 1979 Paula Eenilä SDP 10 904 [10] 1983 Pekka Vennamo SMP 25 088 [11] 1987 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kesk. 15 672 [12] 1991 21 743 [13] 1995 Sauli Niinistö 18 946 [14] 1999 Ville Itälä 14 130 [15] 2003 21 422 [16] 2007 Stefan Wallin RKP 12 097 [17] 2011 Heli Paasio 13 958 [18] 2015 Li Andersson Vas. 15 071 [19] 2019 24 542 [20] Puolueiden paikkamäärät vaalipiirissä [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Autonomian aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Puolueet 1907 1908 1909 1910 1911 1913 1916 1917 Suom. 6 5 4 Nuors. 1 2 KTL – 7 Yhteensä 17 16 Sotienvälinen aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] 1919 1922 1924 1927 1929 1930 1933 1936 1939 IKL Kok 3 Ed. ML SSTP - 15 Nykyaika [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] 1945 1948 1951 1954 1958 SKL / KD Ed. / KP / LKP ML / Kesk. SMP / PS Vihr. TPSL SKDL / Vas. DEVA 14 Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haluan muuttaa puolueiden välistä yhteistyötä valiokuntatyöskentelyssä, aktiivimallin inhimillisemmäksi ja parantaa työelämän työilmapiiriä. Ilmastopolitiikkaa veisin kannustavampaan suuntaan esimerkiksi ilmastotulleilla, joilla tuotantoa ohjataan vastuullisesti valmistaviin suomalaisiin yrityksiin. Ratilainen Niina Tavoitteen talous- ja työllisyyspolitiikassa pitää ottaa työllisyysasteen nostaminen. Tämä ei pelkästään nykyaikana riitä, tarvitsemme monipuolisen paletin mahdollisuuksia erilaisiin työllistymisen haasteisiin. Suurena ajattelutavan muutoksena tulee siirtyä kohti vastikkeetonta perustuloa. Työuria täytyy pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Meidän pitää puuttua nuorten mielenterveysomgelmien kasvuun ja kasautumiseen. Perhevapaita pitää myös muuttaa sellaiseksi, että naisten asema työelämässä vahvistuu kun hoitovastu lapsista jakautuu perheessä nykyistä tasaisemmin.
- Maksa arvot 300 mm
- Suomen sanakirja
- Suomen historia
- Suomen tivoli
- Varsinais-Suomen vaalipiiri | Ammattiliitto Pro
- Kellon lasin vaihto