Lapsen Psyykkinen Kehitys — Lapsen Psyykkisen Kehityksen Tukeminen
- Lapsen psyykkisen kehityksen tukeminen
- Lapsen psyykkinen kehitys eri ikäkausina
- Lapsen psyykkinen kehitys kirja
- 1–2 v - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
- Psyykkinen kehitys - Munuais- ja maksaliitto
Toisella ikävuodella lapsi pystyy vaikuttamaan entistä enemmän asioihin ja tapahtumiin. Lapsi oppii kävelemään ja ilmaisemaan itseään ja hän tutustuu itseensä, läheisiinsä ja ympäristöönsä innokkaasti. Lapsi oppii koko ajan uusia asioita – omassa tahdissa. Täältä löydät tietoa lapsen toiseen ikävuoteen kuuluvista tarpeista ja kasvuun kuuluvista kehitysvaiheista.
Lapsen psyykkisen kehityksen tukeminen
Periaatteet Psykososiaalisen kehityksen häiriöiden varhainen havaitseminen edellyttää neuvolassa työskentelevien asiantuntemusta ja yhteistyötä sekä riittävää koulutusta ja työnohjausta. Yksittäisten psykiatriseen diagnoosiluokitukseen perustuvien häiriöiden seulomista ei suositella tässä ikäryhmässä. Tutkimuskäytössä on useita pienille lapsille soveltuvia psykososiaalisen kehityksen mittareita, mutta toistaiseksi näyttö niiden hyödyistä on riittämätöntä laajamittaisten seulontojen aloittamiseksi. Kliinisessä työssä kyselylomakkeet voivat olla hyödyllisiä häiriöiden varhaisen havaitsemisen, dokumentaation ja puheeksi ottamisen välineinä. Kotikäynnit ovat usein neuvolakäyntejä parempi keino saada tietoa perheiden ja lasten monimuotoisista ja vaihtelevista tilanteista. Psyykkisiä häiriöitä, joiden varhaisemmasta havaitsemisesta on asiantuntijoiden mukaan todennäköisesti hyötyä, ovat: varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt (0-2-vuotiailla) itsesäätelyn ja tarkkaavuuden häiriöt sekä käytöshäiriöt (5-6-vuotiailla) erityisesti muihin riskitekijöihin (mm.
Lapsen psyykkinen kehitys eri ikäkausina
vuorovaikutuksen tai vanhemmuuden ongelmiin) liittyneinä laaja-alaiset kehityshäiriöt ja muut neuropsykiatriset häiriöt (0-6-vuotiailla) Lapsen vuorovaikutukselliset ongelmat voivat liittyä laaja-alaisiin kehityshäiriöihin, kuten autismi ja Aspergerin syndrooma. Tarkkaavuuden häiriöllä on yleensä neurologinen tausta. Lähteet Mäki P, Wikström K, Hakulinen T ja Laatikainen T (toim. ) (2017) Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa - Menetelmäkäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oppaita 14/2017, 4. uudistettu painos. Tampere. THL Kirjakauppa Sosiaali- ja terveysministeriö (2004) Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille (pdf, 335 kt). Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 14. Helsinki. Päivitetty: 18. 12. 2018
Lapsen psyykkinen kehitys kirja
1–2 v - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Perheen arkea ei kannata rakentaa niin kiireiseksi, ettei aikaa ja energiaa riitä keskusteluun ja lapsen ajatusten kuuntelemiseen. Lapset ovat herkkiä aistimaan kestääkö aikuinen ahdistumatta heidän kysymyksiään. Lapsi saattaa vaieta vaikeasta aiheesta suojellakseen vanhempiaan. Puutteelliset tiedot ja rikas mielikuvitus voivat luoda ajatusrakennelmia, joita aikuinen ei osaa aavistaa eikä sen takia korjata. Lapsen keskusteluavaukset erilaisista aiheista tulevat usein täysin yllättäen. Niihin kannattaa yrittää valmistautua miettimällä vastauksia etukäteen. Jo hyvinkin pieni lapsi saattaa pelätä omaa kuolemaansa. Ennakoiminen auttaa vanhempaa hillitsemään oman tunnekuohunsa ja keskittymään vastaamaan lapsen kysymykseen oikealla tavalla. Lapsi pohtii herkästi, miksi juuri hän on sairastunut. Pitkäaikaissairaat lapset voivat verrata itseään terveisiin sisaruksiinsa tai koulutovereihinsa. Lapsille on tärkeää olla samanlainen kuin muut ja erilaisuus voi tuntua uhkaavalta. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hän löytää itselleen ystäviä ja kokee tulevansa hyväksytyksi ikätoveriensa seurassa.
Psyykkinen kehitys - Munuais- ja maksaliitto
- Lapsen psyykkisen kehityksen tukeminen
- Kuopio linja-auto
- Ulkoportaiden kaide malleja